Luolien lumoissa

7. kesä, 2021

Talvi on ohi,Saimaa kutsuu melomaan!

Kesäkuun ensimmäinen viikko oli varattu melontaan, sää on lämmin ja tuultakin vain 1-3 m/s  keli oli  täydellinen.

Ensimmäinen melonta suuntautui lähimpään saareen päiväretkelle, varusteiden huoltoa ja tuuletusta talven jälkeen.

Toisella kerralla lähdimme meidän "kotisaareen" pariksi päiväksi.Meloessani mietin taas kerran kuinka luontevaa se on itselleni on aina ollut.Kajakissa on jotenkin niin yhtä veden kanssa,sulautuu ja reagoi veden liikkeisiin koko kehollaan.Aistit herkistyvät myös tarkkailemaan säätä aivan uudella tavalla,ennakoiden tuulen nopeuden ja suunnan muutoksia, aallon korkeutta.On käynyt toki niinkin, että sää on yllättänyt ja on yhtäkkiä on korkeassa ristiaallokossa keskellä selkää ja on oikeasti pelottanut, mutta sellaisesta tilanteesta selviäminen vaan lisää luottamusta kajakkiin ja itseensä.

Vesi on tosi korkealla ja tutut rannat näyttävät vierailta ,puut kasvavat vedessäja jäätkin ovat taas asetelleet kiviä uusiin paikkoihin.Saaren asukkaat ovat onneksi vielä paikallaan.Isokoskelot kalastelevat rannassa, hanhet käyvät kalliolla vakipaikallaan ja lipuvat ohitse suurena laivueena auringon noustessa, korpit tarkkaileva puitten suojista.Kuikat ja kaulushaikara huutelevat kesäyössä.

Nukumme kalliolla itikat seuranamme, uimme viileässä vedessä, vietämme hitaita aamuja kahvia keitellen ja paljain jaloin kävellen.Tällä hetkellä minulla on monta majapaikkaa,Kajaani, Lappeenranta,Imatra mutta tämä Kotisaari on se tärkein.Takaisin kaupunkiin palattuamme kaipaamme jo takaisin.

 

15. touko, 2021

Yksikorvaisen oravan metsä ja Kirkkokallion arvoitukset.Kajaanin kevät ,viikon sisälle mahtuu lumimyrsky sekä helleaalto.Teen kävelyretkiä joen rannalla  metallinpaljastimen kanssa kummempia löytämättä ,joku on kaivellut jo nämä rannat moneen kertaan.Uimassa pulahdin Pyörteen kalliolta.

Joutsenet ovat lähteneet pesimäpaikoille ja joella on hiljaista.Mutta uusi tarkkailun kohde löytyykin läheisetä rantametsästä,oravat!Heitä onkin ilo tarkkailla, aika lähelle tulevat kun hissukseen puun juurella istuskelee.Välillä kirmataan pitkin puun runkoa niin ,että kaarna vaan pölisee ,välillä lepäillään oksalla tai nujakoidaan rastaiden kanssa.Eräs orava on menettänyt toisen korvansa ,jostain syystä tämä yksilö on uteliain suhteeni ja tutkailemme toisiamme pitkään.Nimeänkin tämän metsän Yksikorvaisen oravan metsäksi.

11.5. Tein pitemmän retken Pirunvaaralle tutkimaan Kirkkokallio nimistä paikkaa. Ilmeisen merkityksellinen ja pyhä paikka entisaikojen ihmisille.

Pyöräilymatkan jälkeen, aloitin vielä parin kilometrin kävelyn moottorikelkkareittiä pitkin ja alussa huomasin kämmeneni kokoisen koiraeläimen jäljen(kuva galleriassa) susi?Se ja muutama muu jälki meni reitin poikki kaatopaikan suuntaa joten sekin voisi viitata suteen eikä koiraan.Kirkkokalliolla oli rauhallista,ei susia ei ihmisiä.Huomioni kiinnitti kelottunut honka,johon oli hakattu useita isoja nauloja pitkin runkoa.Voisiko tämä olla kallohonka,johon karhun kallot kiittitettiin?Innostuneena kuvailin ja tutkin aluetta,mutta myöhemmin kun kyselin asiaa viisaammilta arvailtiin ,että ehkä joku on vaan halunnut kiivetä männyn latvaan.Mutta semmoinen on ihmisen mieli, jotta helposti näkee vain sen mitä haluaa.Helpostipa suljin  myös korvani viereisiltä kaatopaikan ääniltä, kuuntelin tuulen huminaa ,nautin tällä kertaa yksinäisestä retkestäni ja tuumailin sinisiä ajatuksia Havukka-ahon ajattelijan tyyliin.

4. touko, 2021

Pitkän talven jälkeen pääsimme siskoni kanssa  vihdoin rakkaan harrastuksemme metallinetsinnän pariin.Ensimmäisellä reissulla löysimme  sitten ammuksen,siitä ilmoitus poliisille ja he hoitivat sen pois turvallisesti.Reissun muut aarteet olivat liito-oravan papanat,pakuri sekä keväisen metsän tunnelma.Toinen retki suuntautui Joutsenoon jossa tutkimme monia  uusia paikkoja, eräällä Kokkokalliolla innostuimme kuvaamaan eri sammalia ja eläin havainnot olivat  myös moninaiset sitruunaperhonen,ritariperhonen,sisilisko,korppi,joutsenia,hanhia,töyhtöhyyppiä.(Konnunsuon alue on tunnettu bongaus paikka lintujen muutto aikaan)muutaman kolikonkin löysimme.Kävimme myös yhtenä  sateisena päivänä  tutkimassa paikallisten majavien työmaata,ja ei voi kuin ihasastella heidän metsurin taitojaan

Suurin aarre on aina yhdessä koetut elämykset,luonnon tarkkailu ja seikkailu!

22. huhti, 2021

Kevään merkit lisääntyvät, ensimmäiset perhoset lentelevät,leskenlehdet kukkivat ,joki on lähes sulanut ja siellä ovat alkaneet telmiä myös telkät.Toissapäivänä näin myös ensimmäiset kurjet, kun he lensivät koulun yli.Kuluneella viikolla olen liikkunut paljon joen rannassa,sekä tehtiin yksi pitempi retki Pöllyvaaran toiselle puolelle.Kohokohtana mainittakoon kohtaaminen metsäkauriiden kanssa.Olin juoksulenkillä rantametsässä, ensiksi havaitsin kauriin papanoita sitten jälkiä ja kun nostin katseeni, niin näin kauriin tuijottavan minua!

Kajaanissa pidän myös juoksulenkillä järkkäriä mukana,joten sain hetken heitä kuvailla, ennen kuin pötkivät metsän suojiin.

 

 

6. huhti, 2021
Lumet ovat sulaneet vauhdilla,joen jääpeite
 katoaa myös päivä päivältä melkein silmissä.Tänään on kyllä vähän takatalven tuntua kun lunta on pyryttänyt.
Joen lintujen elämä on vienyt mukanaan ja olenkin lähes päivittäin käynyt heitä kuvaamassa.
Joutsenparit uiskentelevat vierekkäin, nuoriso kokoontuu välillä pitämään omaa kokoustaan ringissä kaakattaen.
Keväiset pesupuuhat ovat myös käynnissä sekä ruokaa etsitään pyllyt pystyssä.
Sorsat kisailevat ja niitä joutsenet välillä komentavat pois jaloista.Merihanhi hengailee itsekseen muun joukon jatkona.
Luontovuosigalleriassa voi tutkailla miltä lintujen elämä joella näyttää.