Luolien lumoissa

6. syys, 2021
6. syys, 2021

Luolat ovat kiehtovia retkikohteita,ja niitä on Suomessakin yllättävän paljon,tietoa löytyy esim. Luolaseuran sivuilta( Luolaseura.fi)

Tämänkertainen päiväretkemme suuntautui kahteen eri luolaan itärajan tuntumaan.Retken valmistelu alkaa tietysti omaan tasoon sopivien kohteiden valinnalla ja karttoja tutkimalla.Itse suosin retkikartta sovellusta.Luolaretkelle pitää varustautua valonlähtellä,suojaavalla vaatetuksella,pitävillä jalkineilla,tarvittessa köydellä sekä riittävällä määrällä vettä ja eväitä.Paikan koordinaatit on hyvä olla tiedossa ja 112 sovellus puhelimessa tapaturman varalta.Tietysti porukassa on aina hauskenpaa ja turvallisempaa.

Siskoni Noora onkin mitä parhainta retkiseuraa ja retkillämme vakiovarusteisiin kuuluvat myös kamerat ja metallinpaljastimet.Noora toimi autokuskina ja minä kartturina kun lähdimme kohti Ylämaata ja Pirun pesää.(n.45 km Lappeenrannasta) Nimestään huolimatta luola on leppoisa ja helppokulkuinen.Rapakivikallion sisään on rapautunut läpikuljettava onkalo,jossa mahtuu seisomaan.Tunnelma luolassa on rauhoittava,pirua ei näkynyt.Tälläisissä kohteissa on vältettävä seiniin koskemista,ettei luola murenisi lisää.Matka jatkui seuraavaksi  n.20 km.kohti Virolahtea ja Himankirkoksi kutsuttua luolaa, jossa on tarinan mukaan piileskelty kasakoilta vainovuosina.Autolla pääsi Himanvuoren viereen josta lähdimme kulkemaan kallion lakea pitkin kohti luolaa.Tämä luola oli huomattavasti haastavampi ,luolaan laskeudittiin hyvin jyrkkää reittiä alas  lohkareiseen onkaloon, jolla pituutta parikymmentä metriä.Onkalosta taas pääsi kiipeämään isolle "terassimaiselle" kivelle josta aukesi näkymä ympäristöön.Täällä sai suunnitella askeleensa harkiten ja onneksi sää oli kuiva,sillä kostealla säällä tänne ei olisi tulemista kallion liukkauden vuoksi.Nytkin köydestä oli apua monessa kohdassa.Todella hieno luola,suosittelen kaikille ketteräjalkaisille seikkailijoille!Meidän retki jatkui vielä mm.meren rantaan ,sieltä ajelimme illan hämärtyessä takaisin Lappeenrantaan monta elämystä rikkaampana.

 

Lappeenranta-Ylämaa-Virolahti-Lappeenranta n.130km.

Pirun pesä,Kartta. ETRS-TM35FIN -tasokoordinaatit: N 6729823 E 553611

Himankirkko,Kartta. ETRS-TM35FIN -tasokoordinaatit: N 6716616 E 544474

24. elo, 2021

Kesä tuli,kesä meni,helteisenä, mutta onneksi myös sateet tulivat lopulta.

Monia ihania retkiä ja hetkiä läheisten ja luonnon kanssa.

Herääminen aamulla riippumatosta korppien lentäessä ylitseni aaamuauringossa kultaisina hohtaen.Melonta usvan ympäröimänä Saimaalla,nuotiolla paistetut kanttarellit.Auton ikkunasta nähty kotka etsimässä saalista pellon yllä.Rantakallion lämpö,sammalen viileys jalkapohjissa,vanhan kuusen kosketus, energia, yhteys.Kiitos ja anteeksi  koko ihmiskunnan puolesta.

Kivahan se, kun on lämmin uimavesi ja auriko paistaa,mutta Suomen hellekesän ja koko maailman tapahtumien olisi pitänyt tehdä epäilijöillekin  selväksi ,että ilmastonmuutos ja luonnon tasapainon järkkyminen on todellista.Näin ei kuitenkaan tunnu olevan.Esimerkkinä Elokapinan jäsenten syytäminen terroristeiksi ja haukkuminen sosiaalisessa mediassa.Vaikka he ovat aikamme sankareita ja viisaimmat ovat  nähneet jo sata vuotta sitten mihin teollistuminen ,jatkuva talouskasvu ja luonnonvarojen mielivaltainen hyödyntäminen johtaa.

Lohduttavaa on kuitenkin ollut huomata miten omassa lähipiirissä luontoyhteys on siirtynyt sukupolvelta toiselle.Siskon 3 vuotias tytär retkeilee reippaana ja ihmettelee luontoa kanssamme.Oma aikuinen poikani retkeilee tyttöystävänsä kanssa ja lähtee melomaan ja nuotiolle turisemaan syntyjä syviä kanssani.Oman äitini kanssa taas sienestämme ja marjastamme yhdessä ,istahdamme samalle kaatuneelle puulle kahville ja rantaudumme samalle kalliolle vuodesta toiseen.

Niin huonot kuin hyvätkin asenteet siirtyvät eteenpäin joten viekääpä lapset sinne metsään kokemaan pieniä ja suuria ihmeitä.Ehkä vielä on toivoa.

4. heinä, 2021

Helteestä huolimatta on tullut liikuttua paljon luonnossa,erilaisilla retkillä.Esim. Pojan kanssa melomassa, siskon kanssa tehdään usein  metallinpaljastelu ja kuvausretkiä.Veljen kanssa käytiin myös vaihteeksi souturetkellä.Tänään oltiin äitini ja sisarien kanssa keräilemässä villiyrttejä viidakkomaisessa lehdossa siellä oli myös  hieno lähde.

Ylamaalla käytiin laittamassa pihkapuut valumaan ja saimme myös seurata kun kimalaiset viilensivät pesäänsä siivillään,miten viisaita hekin ovat.Paikallisella hiekkarannalla Päihänniemessä Suursaimaan kupeessa ihmeteltiin taas korppijengiä jonka eräällä jäsenellä oli omituisen kimeä ääni.

Ensimmäiset mustikat ja kanttarellit ovat ilmestyneet ,metsämansikoita on erittäin paljon.

Juhannuksen vietin yksin saaressa.joku viisas on sanonut ,että jos ei viihdy yksin niin sillon on huonossa seurassa. Luonto on mitä parhain paikka asian tutkailuun.

4. heinä, 2021

Kesäkuussa Kajaanin joenrantaniityt syttyivät upeaan kukkaloistoon.

Vallitsevina lajeina kurjenpolvi,niittyleinikki sekä puna-ailakki.

Olin niistä aivan hurmaaantunut ja kulutin monia päiviä rannoilla tutkien,kuvaten kasviota sekä etsien metallinpaljastimella aarteita.

Kohokohtina mainittakoon myös siilien keväisen lemmenhetken todistaminen  sekä käynti Elias Lönnrotin majalla ja kunnostetulla yrttimaalla.

Mutta ei  sen enempää  pölinöitä,gallerian puolella kuvat kertokoon lisää!